maanantai 30. maaliskuuta 2015

Se surullisen kuuluisa blogipostaus

Only in Finnish this time.

Varmaan moni on nyt kuullut tästä Rose Shockin aika syyllistävästä postauksesta. Kirjoitin siihen vastauksen, mutta se olikin liian pitkä kommenttikenttään. En raaksisi sitä yhtään pätkiä, joten laitan sen tänne ihmeteltäväksi, jos jotakuta kiinnostaa. Toivon ainakin, että voisin tällä muutamalle lolitaa aloittelevalle todistaa, ettei meidän yhteisö ole oikeasti niin pelottava.



"Onnea, Rose Shock. Onnistuit juuri kannustamisen sijaan aiheuttamaan lisää pelkoa yhteisöjä kohtaan. Jos itsekin tajusit, ettet yhteisöistä mitään tiedä, miksi luulet tietäväsi tarpeeksi, että voit tuhansille seuraajillesi vieläpä kärjistäen kertoa näkemyksesi? Kirjoitus oli kaukana neutraalista kirjoitustavasta. Se oli hyvin provosoiva, enkä usko kaikilla olevan tarpeeksi medianlukutaitoa näkemään sen lävitse. Etenkin jos jo valmiina on mielessä vääristyneitä ennakkokäsityksiä kyseisistä yhteisöistä.

Olen itse lolita, kohta seitsemän vuotta ollut mukana yhteisössä. Minulla on kavereita kauan harrastaneissa ja juuri aloittaneissa. Myöskin heitä, jotka vasta suunnittelevat alkavansa harrastuksen. Meidän yhteisö on ihan hemmetin kiva. Täällä kukaan oikeesti välitä "Jos et käytä ainakin kahtasataa euroa johonkin brändimekkoon, olet 'ita' etkä kelpaa mihinkään. " Paskapuhetta. Toivotamme kaikki tervetulleiksi, vaikka päällä olisi mitä tai ei mitään. Kukaan ei välitä, vaikka et omistaisi yhtään lolimekkoa, mutta haluat olla yhteisössä mukana. Me yritetään tosissaan päästä eroon tuosta elitismidraama-leimasta, mikä alunperinkin oli ihan tuulesta temmattua. Mutta aina kun puhutaan miten kivoja me oikeasti ollaan, joku tulee vetämään "mut mä kuulin et te ootte ihan kakkoja lol" -kortin. Kuten teit juuri sinäkin. Ihmiset, joilla ei ole todellista käsitystä yhteisöstä, tulevat antamaan kuulopuheiden perusteella muodostuneita näkemyksiään. Siinäpä se juuri, kaikki "todistus" mitä me yhteisömme huonoudesta saamme, on vain "mä kuulin että" -puhetta. Ja pari secrettiä. Mutta kun oikeasti vähän analysoi noita vihasivujen "secrettejä" voi nähdä sen rauhoittavan totuuden: Silloin harvoin kun niitä tulee, puolet on selviä trolleja, loput saman ihmisen tehtailemia. Pari positiivistakin secrettiä mahtuu mukaan suomiyhteisöstä. Sama kaava oikeastaan käy myös muihin, ulkomaisiin, secretteihin. Joka ikinen ei todellakaan ole personal attack. Ja vaikka yksikin sellainen on liikaa, tekijöinä on hyvin hyvin hyyyyvin pieni kasa ihmisiä. 30 personal attackia on tehtaillut yleensä 1-2 ihmistä ja sen näkee niiden kyseisten secret -tekeleiden tyylistä. Ja kuinka paljon meitä on lopultakin ympäri maailmaa? Kymmeniä tuhansia. Jos ei jopa satoja tuhansia. Suomessakin puhutaan ehkä n. 1000 harrastajasta. Kyllähän tuohon joukkoon mahtuu kakkapäitäkin, ei me heidän tekemisiään yritetä piilotella tai puolustaa. Ihmisiä me ollaan, vaikka pitsimekot päällä hypitään. Lolita kun on vain vaatetyyli, ei aate tai muu, joka jotenkin vaikuttaisi persoonallisuuteen ja käyttäytymiseen. Siispä varmasti joukkoon mahtuu pari, joiden mielestä vain tietty asu on oikeaa lolitaa ja vain tietyn valmistajan mekot on hyvää lolitaa ja joku voi jopa kutsua Bodyline-lolitaa itaksi. Mutta kaikki muut ovat sitten kivoja, fiksuja ihmisiä, jotka sosiaalisuutensa rajoissa tahtovat yhteisöllistyä. Parin äänekkään idiootin takia ei saa koko yhteisöä leimata. Logiikka siinä olisi vähän "Jotkut miehet raiskaavat naisia ----> koko sukupuoli on raiskaajia" tai "Kuulin jonkun feministin vihaavan miehiä -----> kaikki feministit vihaavat miehiä". Simple as that.

Miksi lolitayhteisö (tai gyaru, muu) on niin suurennuslasin alla? Odottaako yhteisöön liittyvät ja harrastusta aloittavat, että "sen kuuluisi olla söpöä eleganssia sokerikuorrutuksella"? Että me harrastajat olisimme jotenkin etuoikeutettuja pysymään irti ihmispersoonan rumuudesta? Meidän harrastukseen ei kuulu oman persoonan muokkaaminen, kun asu vedetään päälle. Kyllä, olen paljon itsekin kasvanut ihmisenä lolitan ansiosta, mutta that's not the point. Me vain pukeudumme lolitaan, emme muutu lolita-hahmoiksi. Kusipää on kusipää mekossakin ja sitä vastoin kiva ihminen on kiva.

Olen itsekin joutunut sekä lolita_secretteihin, että /cgl:ään, mutta aina olen myös saanut ihailevia, kannustavia, sekä puolustavia kommentteja. Ikinä en siltikään ole ollut niin ihanassa ja mukavassa yhteisössä kuin lolitan ympärille on kasvanut. Ja olen ollut monessa mukana. Ylipäätänsä, me ollaan koko ajan jonkun silmän alla ja yhtälailla joku voi tulla kadullakin kommentoimaan arvostellen. Olitpa sitten lolita tai farkuissa ja teepaidassa ilman meikkiä. Se on typerää, mutta osa ihmisten kanssakäymistä. Siitä saa vetää herneet nenään, mutta ihan oman mielenrauhan takia kannattaa opetella niin irl kuin netissäkin vähän päästämään asioita toisesta korvasta ulos. Se ei ole vaatimus meidän yhteisön puolesta, vaan selviytymiskeino ihan kaikille jokapäiväiseen elämään.

Meillä on siis hyvin vähän draamaa, kun vertaan muihin yhteisöihin, joissa olen ollut. Viimeiset oikeat draamat taisivat olla about vuosina -09 tai vastaavaa. Silloin oli ainakin yksi myyntihuijauskeissi. Toki on näitä, että joku ihminen ei tule toimeen toisen ihmisen kanssa, mutta ne jäävät henkilökohtaiselle tasolle, eivätkä vaikuta yhteisöön. Hellocon –tapahtuma on kirvoittanut kuumaa debattia siitä ja tästä aiheesta, mutta se ei ole kohdistunut oikeastaan muuten kehenkään tiettyyn, paitsi järjestäjätiimiin ja heidän päätöksiinsä. Joskus muutakin tulikuumaa keskustelua on käyty, mutta siinä kyllä aina riitelevät asiat, eikä ihmiset. Joku joskus kirjoittaa keskustelunalun provosoivasti ja siitä saattaa joskus lennellä vähän herneitä nenään. Pikaisella muisteluanalyysillä tulisin siihen tulokseen, että jep, aika lintukodossa elelemme täällä meidän yhteisössä. Ketään ei kiusata oikeasti ulos, kenenkään nimeä ei tosissaan vedetä lokaan.  Klikkiytyminen on lopultakin vähäistä, vaikkakin luonnollista, eikä koskaan mitenkään ”tää on meidän porukka nyt. Häivy”. Sen sijaan (nimeltä mainitsemattomissa) muissa harrastusyhteisöissä, joissa olen mukana: Egon buustausta, ryhmäkiusaamista, haukkumista, nolaamista, huijaamista, juoruilua, paskamyrskyjä… Kykenemättömyyttä keskusteluun, joten kaikki menee riidaksi…. Sen sellaista mukavaa. Ihan normaalia sekin, kun ihmiset kerääntyvät yhteisöksi. Oikeastaan ihmettelen ikuisesti, miten lolitoissa on niin hyvää ihmismateriaalia, ettei tällaista järjestään tapahdu.

Tl;dr: Kirjoituksesi oli huono. Luulen, että yritit kannustaa pukeutumaan miten haluaa ym ym, mutta päällimmäisenä ainakin itselleni jäi kirjoituksesta mieleen "Mä en kyl tiiä yhtään mitään teidän yhteisöstä mut mä KUULIN et se on ihan paska”. Onnistuit aivan loistavasti vain lisäämään ennakkoluuloja kyseisiä yhteisöjä kohtaan."


Yksi secreteistä, joiden kohteeksi olen joutunut. Ei mielestäni kovin vakavaa. Plus sain kehuja tisseistäni kommenteissa, haha.

Tällaista tällä kertaa. Kiitos jos luit. Kommenttia saa heittää.

8 kommenttia:

  1. Kiitos tästä postauksesta, joka jotakuinkin kiteytti millaisia ajatuksia Rose Shockin kirjoitus minussa herätti. Ymmärrän, että taustalla on ollut hyvä ajatus ja kirjoitus sisälsi validejakin pointteja. Silti postaus oli mielestäni tuuman verran liian subjektiivinen - vaikka henkilökohtaisesta blogista onkin kyse - ottaen huomioon, että Rose Shock yleisti yhteisöä, johon ei itse kuulu. Juuri tällaisten huhupuheiden takia olen itsekin menneisyydessäni pelännyt liittyä lolitayhteisöön (enhän ole mikään ”lifestyle lolita”). Meni kauan ennen kuin opin näkemään puheiden läpi ja luottamaan omaan vaistooni. Ongelma oli suurimmaksi osaksi omassa huonossa itsetunnossani, mutta nämä ”lolitapiireissä on pelkkää draamaa” heitot eivät ainakaan mitään auttaneet. Olisi ihanaa, jos ihmiset suostuisivat avaaman silmänsä sille, että lolitat ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Vaatteiden takana on inhimillisiä henkilöitä, usein vielä hyvin lämminsydämisiä ja vastaanottavaisia ihmisiä. Heitä ei ole yhtään sen vaikeampi lähestyä kuin muitakaan. Kaikki eivät tietenkään voi pitää toisistaan, eihän samankaltainen tyyli käske, että ihmisten on oltava toistensa parhaat ystävykset. Itse olen aikoja sitten päässyt peloistani eroon, mutta harmittaa, että nämä RS:n tyyliset postaukset jatkavat yhteisön leimaamista ja saavat uudet lolitat pelkämään kiusatuksi tulemista ihan miten minä joskus pelkäsin. Eräs aloitteleva loleilija ystäväni esimerkiksi juuri tänään ilmaisi pelkonsa, että häntä tullaan vihaamaan ja haukkumaan Helloconissa, koska hänen asunsa ei ole tarpeeksi hieno. Tämmöiset pelot ovat ihan aiheettomia :c Joka yhteisössä on omat mädät omenansa, toivoisin että ne eivät leimaisi koko yhteisöä.

    VastaaPoista
  2. Hyvä kirjoitus näkökulmastasi, jota en tullut ajatelleeksi. Tarkoitukseni ei toki missään nimessä ollut lisätä bensaa liekkeihin ja kaivaa kuoppaa syvemmälle lisäämällä näiden genrejen ympärillä pyörivää negatiivista ilmapiiriä tai pahoittaa jonkun mieltä, vaan lähinnä herättää humoristisia mielikuvia. Mutta pitääkin myös muistaa että mä kirjoitin vain omista ajatuksistani, joka ei ole sama asia kuin 'mä ajattelen näin, teidänkin pitää ajatella niin'. Uskon että kaikki mun seuraajat ymmärtää mun kyynisen ja sarkastisen kirjoitustavan, vaikka monelle ensikertalaiselle se tuppaa näyttämään tylyltä.
    Lolita on mahtava juttu, kuten tekstissänikin mainitsin. En vain ole päässyt käsiksi sen positiiviseen puoleen, eikä ole kukaan läheisenikään. Ehkä olisin sitä joskus kokeillut, ellei kynnys olisi ollut niin kova.
    Mutta on ilo kuulla, että täällä Suomessa ei olla niin perseestä kuin jossain muualla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (ps. Postaukseeni lisätty pikkupräntti, vaikka aika olematonhan se on.)

      Poista
  3. No voi hööh, mihin se aiemmin tänään laittamani kommentti katosi?

    VastaaPoista
  4. Kauheeta rageemista yhdestä kirjoituksesta. En todellakaan usko että yhden ihmisen näkemys vaikuttaisi jotenkin peruuttamattomasti jonkun mielikuvaan.
    Ehkä pientä ylireagointia. Hyvä kirjoitus ei siinä mitään. Mutta kuulostaa melkeen siltä kuin yhden ihmisen mielipide olisi turmellut koko jutun.

    VastaaPoista
  5. Mun mielestä on myös kurjaa tällainen maton alta veto - jos Rosetten käsitys skenestä on tuo, kai senkin käsityksen syntymiselle joku syy on. Ja mitä tulee Suomen lolitaskeneen, tuntuu monesta muustakin siltä, että se sisäpiiri on ja pysyy - jonkinlaiseksi hyvänpäiväntutuksi voi tulla mutta ei mitään sen enempää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo musta tossa tekstissä näkyy eniten jalkojen alta maton veto.
      Kuten toi alku tossa:

      "Onnea, Rose Shock. Onnistuit juuri kannustamisen sijaan aiheuttamaan lisää pelkoa yhteisöjä kohtaan. "

      Saat kuulostaan asian siltä että yksi ihminen mielipiteeltään onnistui pilaamaan jonkun yhteisön maineen. Haloo! Eiköhän se ole niin että itse ne tietyt ihmiset jotka yhteisön sisällä ovat ole saaneet sen aikaan.

      Tai tämä kohta:

      "Kirjoitus oli kaukana neutraalista kirjoitustavasta. Se oli hyvin provosoiva."

      Siis oma kirjoituksesi on provosoiva ja itse syyllistyt siihen että syyllistät yhtä ihmistä. Luuletko tosiaan, että tämä niin sanottu "hyvin provosoiva" teksti jotenkin on murskannnut teidän maineenne ja arvomme.
      Itseasiassa en usko että edes ajattelet noin. Tuntuu siltä että kirjoitit tämän saadaksesi vain huomiota. Juuri sen takia koska Rosettella on niin paljon lukijoita.
      On niin helppoa vetää paskamyrsky ihmisestä joka on todella paljon netissä esillä. Sillä se tekee heistä juuri haavoittuvia.
      On helpompaa kirjoittaa vain negatiivista tekstiä luettuaan jotain ja provosoitua jostain asiasta. Itse tiedän että että sen tekstin takana on kyllä palanen totuutta.

      Poista